Elämää ei voi hallita, se pitää elää. Me emme voi koskaan valita millaiset kortit elämä meille heittää pelattavaksi, mutta me voimme aina valita millaisen pelin me pelaamme. Meillä on joka päivä elämässämme paljon erilaisia tilanteita, joihin emme voi itse vaikuttaa, mutta omaan asenteeseemme voimme aina vaikuttaa.
Yksi merkittävä asia omassa toipumisessani on ollut tilanteen rehellinen myöntäminen ja tilanteelle antautuminen. Kuinka paljon helpommin monet asiat elämässämme sujuisivatkaan, mikäli me malttaisimme pysähtyä ajoissa ja antautua elämän käsiin, osaisimme kuunnella nöyrästi sitä, mitä elämä haluaa meille opettaa.
Mitä se antautuminen sitten oikeastaan tarkoittaa? Sitä, että mitä ikinä elämä tuokaan meille vastaan, otetaan se hyväksyen ja lämmöllä vastaan. Se ei toki ole aina kivaa ja elämän pidemmälle kulkiessa myös tragedioiden määrä elämässä kasvaa, eikä niitä voi välttää.
Elämässä vastaantulevien kärsimysten on määrä opettaa meille aina jotain. Se on hieno ja tarkasti suunniteltu prosessi, joka murtaa meidän omavoimaisuutta, opettaa nöyräksi ja opettaa antautumaan elämän ihmeelle, elämään läsnäolossa. Elämä heittää meidän tiellemme aina juuri ne oikeat haasteet ja pysäyttää meidät lopulta kipeästikin, mikäli me itse emme tajua ajoissa pysähtyä.
Ei taistella elämää vastaan, vaan luotetaan siihen, että elämä kantaa.
Iloa päivääsi!
